Ketogeeninen ruokavalio kiinnostaa yhä useampia niin painonhallinnan, energiatasojen kuin hormonitoiminnankin näkökulmasta. Mutta miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa kilpirauhaseen, ja mitä merkitystä on sillä, millainen keto on käytännössä? Tässä kirjoituksessa tarkastellaan suoliston ja kilpirauhasen välistä yhteyttä.
Ketoosi: elimistön normaali aineenvaihduntatila
Ketoosi on elimistön luonnollinen aineenvaihduntatila, joka syntyy, kun hiilihydraattien saanti vähenee merkittävästi ja keho alkaa käyttää rasvaa ensisijaisena energianlähteenään. Tässä tilassa maksa tuottaa ketonirunkoja (kuten β-hydroksibutyraattia), jotka toimivat vaihtoehtoisena polttoaineena erityisesti aivoille ja lihaksille. Ketoosi voi ilmetä paaston, pitkäkestoisen liikunnan tai vähähiilihydraattisen ruokavalion seurauksena. Tätä tilaa kutsutaan myös ravitsemukselliseksi ketoosiksi, ja se on elimistön normaali sopeutumisreaktio energiansaannin muutoksiin.
On tärkeää erottaa fysiologinen ketoosi patologisesta ketoasidoosista, joka on vakava tila, jossa ketonien määrä veressä kasvaa hallitsemattomasti, aiheuttaen veren happamuuden lisääntymistä. Fysiologisessa ketoosissa ketonien pitoisuudet pysyvät maltillisina, eikä elimistön happo-emästasapaino häiriinny. Tämä tila on elimistön normaali ja turvallinen reaktio energiansaannin muutoksiin.
Mitä ketogeeninen ruokavalio tekee kilpirauhashormoneille?
Ketogeeninen ruokavalio tunnetaan hiilihydraattien rajoittamisesta ja rasvan suosimisesta energianlähteenä. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että ketoosi voi vaikuttaa kilpirauhashormonien aineenvaihduntaan.
Eräässä satunnaistetussa tutkimuksessa osallistujien T3-tasot laskivat ja T4-tasot nousivat, mutta TSH pysyi vakaana kolmen viikon ketoruokavalion jälkeen (Lacovides et al., 2022). Tämä viittaa siihen, että keho sopeuttaa aineenvaihduntaa tilanteeseen, jossa hiilihydraattien saanti on rajoittunut ja ketogeeninen ruokavalio saattaa vaikuttaa kilpirauhashormonien aineenvaihduntaan ilman, että se vaikuttaa kilpirauhasta stimuloivaan hormoniin (TSH) .
On kuitenkin tärkeää huomioida, että nämä tutkimukset eivät aina kerro ruokavalion laadusta. Jos ketoruokavalio sisältää prosessoituja eläintuotteita ja vain vähän vihanneksia, sen vaikutukset voivat erota merkittävästi monipuolisesta versiosta.
Suolisto ja kilpirauhanen: yhteys, jota ei voi sivuuttaa
Yhä useammin puhutaan “vuotavasta suolesta” osana autoimmuunisairauksien syntymekanismeja. Vaikka ilmiötä ei ole täysin vahvistettu diagnostisesti, sen yhteys kilpirauhasen autoimmuunisairauksiin (kuten Hashimoton tyreoidiittiin) on kiinnostava.
Suolen läpäisevyyden lisääntyminen voi johtaa immuunijärjestelmän aktivoitumiseen, jolloin se alkaa tuottaa vasta-aineita, jotka voivat kohdistua myös kilpirauhaseen. Samalla suolistobakteerien koostumus vaikuttaa jodin, seleenin ja muiden kilpirauhaselle tärkeiden ravintoaineiden imeytymiseen (Fasano, 2020).
Tästä syystä on olennaista miettiä, millainen ketoruokavalio on. Onko se suolistoystävällinen vai tulehdusta lisäävä?
Kun ketoruoka sisältää kasviksia, kalaa ja oliiviöljyä
Monet ketoa koskevat tutkimukset perustuvat ruokavalioon, jossa nautitaan paljon tyydyttynyttä rasvaa ja maitotuotteita. Tällainen ruokavalio voi heikentää suoliston mikrobiston monimuotoisuutta ja lisätä tulehdusherkkyyttä.
Oma ketokokeiluni näytti erilaiselta:
- Sipulia, munakoisoa, parsaa, selleriä ja fenkolia
- Paprikaa, chiliä, pinaattia, kurkkua, yrttejä, lehtivihreitä
- Runsaasti erilaisia kaaleja
- Hyviä rasvoja oliiviöljystä, pähkinöistä ja avokadosta
- Proteiinia laadukkaista lähteistä kuten kananmunasta, kalasta ja lihasta
- Ei maitotuotteita, ei lisäaineita, eikä prosessoitua ruokaa
Tämäntyyppinen ruokavalio sisältää prebioottisia kuituja, jotka ruokkivat suoliston hyödyllisiä bakteereja. Samalla se tukee butyraatin tuotantoa – rasvahappoa, joka on keskeinen suoliston limakalvon suojelija (Canfora et al., 2019).
Omakohtainen kokemus: kun kaikki näytti hyvältä – paitsi olo
Noudatin 3,5 viikon ajan maitotuotteetonta ketogeenistä ruokavaliota, jossa painotus oli kasviksissa, kalassa, lihassa ja oliiviöljyssä. Ruokavalio oli täynnä värejä, kuitua ja puhtaita raaka-aineita.
Verikokeet ketojakson lopussa näyttivät täysin normaaleja kilpirauhasarvoja, mutta oloni oli vetämätön ja alavireinen. Erityisesti herätti huomiota se, että Oura-sormukseni mittaama yön alin syke oli selvästi koholla – samaan tapaan kuin aiemmin kilpirauhasen liikatoiminnan yhteydessä. Myös unen laatuni heikkeni huomattavasti. En saanut unta kovin helposti ja heräsin useimmiten noin viiden tunnin unien jälkeen.
Kilpirauhaskokeiden jälkeen päädyin lisämään hiilihydraatteja ruokavaliooni. Muutamassa päivässä olo parani. Palasin kohti tasapainoisempaa hiilihydraattien saantia lisäämällä lautaselle juureksia, bataattia ja hedelmiä, ja samalla myös unen laatu, energiatasot ja yleinen vireys kohenivat.
Kokeilu opetti minulle, että teknisesti hyvä ja ravitsemuksellisesti monipuolinen ketoruokavalio ei aina sovi jokaiselle. Kehon viestit ovat lopulta tärkein kompassi. Positiivista on, että toistaiseksi on menossa pisin jakso ilman tarvetta lääkkeille, sen jälkeen kun sairastuin kilpirauhasen liikatoimintaan.
Lähteet
- Lacovides S, et al. (2022). Could the ketogenic diet induce a shift in thyroid function…? PLOS ONE.
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0269440 - Canfora EE, et al. (2019). Gut microbial metabolites in obesity, NAFLD and T2DM. Nature Reviews Endocrinology.
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7071221/ - Fasano A. (2020). All disease begins in the (leaky) gut.
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5440529/