
Juhannuksena tekee usein mieli päästä pois kaupungin hälinästä. Tänä vuonna suuntasimme teltan kanssa Kelvenneelle, Päijänteen kansallispuiston pitkälle harjusaarelle. Vaikka moni saapuu saarelle omalla veneellä, sinne pääsee kesäisin myös julkisilla laivayhteyksillä, joten retki onnistuu hyvin ilman omaa venettäkin.
Teltta pystyyn
Saavuimme saarelle perjantaina ja löysimme sopivan telttapaikan helposti. Tämä oli ensimmäinen reissu kotipihan ulkopuolelle uuden teltan kanssa. Nopeasti teltta nousikin, kun yhdessä avopuolisoni kanssa työnnettiin telttakepit paikoilleen.
Samalla alueella oli muitakin juhannuksen viettäjiä, mutta tunnelma oli rauhallinen. Kun leiri oli pystyssä ja retkikeittimellä valmistettu hernari lämmitti mahassa, oli aikaa vain istahtaa alas ja katsella järvelle.

Jossain kaukana vastarannalla joku oli sytyttänyt pienen juhannuskokon. Se näkyi meille vain pienenä valopisteenä hämärtyvässä illassa. Siinä oli jotain hyvin suomalaista. Kaukainen tulen loimu riitti muistuttamaan, että oli juhannus.
Sää suosi meitä koko vierailun ajan. Aurinko lämmitti mukavasti ja metsä tarjosi sopivasti varjoa.
Aamulenkki johdatti saaren rauhallisimpaan paikkaan
Lauantaiaamuna heräsin ennen avokkiani ja lähdin yksin kävelemään pitkin saaren polkuja. Linnut pitivät ympärillä huikeaa konserttia, välillä oli pakko pysähtyä vain kuuntelemaan.

Keskeltä saarta löytyvä pieni lampi jäi mieleeni ehkä koko retken rauhallisimpana paikkana. Vesi oli aamulla täysin tyyni. Ei tuulen värettä, ei muita kulkijoita. Hetken tuntui siltä kuin olisi sattumalta löytänyt jonkinlaisen rauhan keitaan.
Päiväretki ja virkistävä uinti
Myöhemmin päivällä kiersimme saarta pidemmällä kävelyllä yhdessä. Kasvillisuus kiinnitti huomion useamman kerran. Pitikin turvautua Google Lensiin muutamaan otteeseen, kuten kuvassa vasemmalla näkyvän kaunislehtisen valkolehdokin tunnistamiseksi.


Patikoidessa tuli kuuma ja rantapolkua kulkiessamme päätimme poiketa uimaan. Täytyy myöntää, että epäröin hetken. Olen yleensä se ihminen, joka menee järveen vasta sitten, kun helteitä on jatkunut ainakin viikon tai pari. Nyt vesi tuntui suorastaan hyytävältä. Pikainen kastautuminen kuitenkin teki hyvää ja oli mukava jatkaa matkaa.
Kelvenne jäi mieleen

Alun perin suunnittelimme viettävämme saarella koko viikonlopun. Sunnuntaille ennustettiin kuitenkin sateita, joten päätimme lähteä jo lauantai-iltapäivänä takaisin mantereelle. Samalla jäi pieni tunne siitä, että saarta olisi voinut tutkia vielä pidempäänkin. Kaikkia polkuja emme ehtineet kulkea ja varmasti monta kiinnostavaa paikkaa jäi vielä näkemättä.
Kelvenne oli retkikohde, jonne voisin palata uudelleen. Ei pelkästään pitkien hiekkarantojen vuoksi, vaan siksi, että saarella tuntui olevan jatkuvasti jotain uutta nähtävää. Harjumaisemat vaihtuvat nopeasti mäntykankaista koivikoihin ja kuusikoihin. Korkeuserot tekevät kävelystä vaihtelevaa ja keskellä saarta odottaa pieni idyllinen lampi.




Vastaa